Hiiri mittaa maailmaa

Menoomme on saatava jotain rotia.

Koska vierivä kivi ei kerran sammaloidu ja hartioillani on parin vuoden jäkälät karistamatta, harkkaamme Jenten kanssa syksystä eteenpäin ihan oikeassa viikkoryhmässä. Kyseessä on seuramme itseohjautuva valmennusryhmä. Odotan harjoituksia innolla.

Viikkotreenit tulevat tarpeeseen etenkin keskiviikkoisen jälkeen. Sain semmoista sähköpostia, ettei nuppineulakaan pysynyt hyppysissä – Jente läpäisi seulan ja pääsimme Top Teamiin.

Valintatilaisuuspäivä oli letkeän hauska. Silti tuli sellainen tunne, ettei yrityksemme riitä. Koirat olivat vikkeliä ja kuntoni rapainen. Rata oli mieluinen kolmen käännöksen juoksunopeuskilpailu. Molemmat kierroksemme sujuivat puhtaasti. Kellotettavan loppusuoran Jente paineli omia menojaan: ensin se hyppelehti kaksi ja toisella kerralla kolme hyppyä edistäen, kun jalkani ei mennyt enää toisen eteen. Well done, Jente! Kunpa vain olisin pystynyt vedättämään meille vertailukelpoisemman ajan, ajattelin. Varmaa tasaista menoa, mutta viimeinen palo puuttuu, kuului katsojan kommentti. Se oli kauniisti sanottu.

Kuntotesti vahvisti tunnelmiani. Puoli minuuttia jaksaa tehdä mitä tahansa liikettä ja kolmesataa metriä juosta helposti. Määrä ja nopeus ovat sitten aivan eri asioita. Yritin oikein pinnistää jälkimmäisellä juoksumatkalla. Mielikuvissani olin Oikea Suuri Urheilijasoturi. Tuuli puhkui ja puhalsi vastaan ja sujautti ratanauhan jalkojeni väliin. Imartelevat fotot sportti-minästäni kieppuivat ilmassa kauas TSAU-hallista.

Parhaansa yrittäminen pudottaa näppärästi todellisuuteen. Fakta on se, että viimeinen vuosi on koetellut rajojani. Enkä tarkoita raskautta, joka oli helppo, tai edes kohdunulkopuolista elämää, vaan toista suurempaa projektiani. Kuntoilun paikka on ollut jossakin hyvin kaukana taka-alalla.

Mutta nyt ei ole sielua ja ruumista kaluava prokkis kesken. Tällä hetkellä elämä on makeampaa kuin tikkari: Koirani on super. Imeväinen saattaa alkaa nukkua pidempään kuin tunnin-kaksi vaikka jo ensi yönä. Meillä on viikkoharkat ja Top Team. Otan tämän kaiken mahdollisuutena.

Tavoite on selvä. Aion selvitä joulukuun leiristä hengissä. Pohjalta se kunto vasta helposti nouseekin. Onhan vasta syyskuu. 

Kävin neuvolan vaa’alla. Se näytti erroria (ei takaisku vaan haaste).

Advertisement