Kakkonen on parannusta kolmoseen

Kasirima kolahti. Jälkeenpäin sain kuulla, ettei se tippunutkaan. Mutkattomalla profiililla kakkossija oli toinen kiva ylläri ensimmäisen perään.

Vasta kotona kisavideon äärellä totesin, että rata taisi olla agilityhistoriamme hienoin. Juoksutin puomin läpi. Lauantainen puomi lienee nopeinta kisa-Jenteä tällä hetkellä. Nopeinta Jenteä se ei ollut, mutta veto oli erinomainen verrattuna viimeisimpiin treeneihin. Ei se tuosta kummemmaksi muutu. Radan 4,79 metriä sekunnissa alkaa olla Jenten maksimi.

Agilityradalla ansaitsin hihityksiä. Olen katsonut pätkän monta kertaa, ja edelleen oma hölmöys huvittaa. Neljä ensimmäistä estettä meni hienosti, yhdeksännelle asti pysyin suunnitelmassa, ja viimeisellä putkella hukkasin koiran lopullisesti. Vasta video paljasti, mitä tapahtui: luulen Jenten livahtavan väärään päähän. Kun koira viipottaa esiin sieltä, mistä sen kuuluukin, äimistelen yhä tilannetta. Hommeli meni niin pieleen, etten päässyt kokeilemaan loppuun pakkovalssia ja niistosokkaria.

Sunnuntaina hoksasin, että Kirkkonummi kutsuu. Vielä uupuu tupla Seinäjokea varten.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s