Pöksyjumalatar

Täytyy heti suunnata hallille, kun vapaata aikaa liikenee. Kokeilimme pöksyagilityä. Se meni hyvin, kunnes Aia huomasi housunsa. En saanut koikkeria kunnolla liikkeelle enää tarkan huomion jälkeen. Leikki sujui hyvin.

Parin päivän kuluttua kokeilimme uudestaan veliseurassa. Nyt eivät housut hiertäneet. Aian kanssa treenatessa ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu. Tällä kertaa Aia oli ääliökoikkeri. Juoksennella saa, mutta ohjaukseen pitää tulla. Siinä on minun kriteerini. Tänään se ei ottanut täyttyäkseen. Pidin paussin ja mietin. Sitten kokeilin uudestaan.

Tahdonlujuus oli koetuksella, mutta sen avulla koikkeri suoritti haluamani esteet. Aian ohjaaminen on kuin vastavirtaan uisi. Koikkerilla on todella vähän miellyttämisenhalua. Aialle pitää kertoa, mitä siltä haluan. Oma vika, kun en ole painottanut irtoamista. Vielä ehtii. Hyvin Aia menee, kun suuntaa vähän hiotaan.

Meillä on uusi edustusseura tiedossa. Aia-agility on pelastettu!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s