Sytytän syysiltaan kolme kynttilää – yhden Oprille, yhden Nelehille, yhden Quitalle

Juoksija. Ei Quitaa voi kuvailla muilla sanoilla.

Quita oli ensimmäinen kosketukseni kooikerhondjen ainutlaatuiseen mielenmaisemaan. Valkoinen pallero lensi Hollannista Esan hartaasti odottamaksi Oprin pikkusiskoksi. Quita on koira, jolta opin, etten tajua koirista mitään.

Quita olisi aivan hyvin voinut elää laumassamme, hihnassa, Helsingissä. Joskus koiranomistajan on kuitenkin syytä asettaa koiran etu omansa edelle. Maksniemessä Quita sai olla koira ja juosta niin paljon kuin halusi. Quita on juossut, juossut ja juossut kolmen vuoden ajan.

Tänäänkin Quita juoksi. Tänään Nelehin kuolemasta tuli kuluneeksi tasan vuosi. Tänään Quitalla ja autolla oli yhteinen leikkauspiste. Molempien nopeus oli suuri.

Emme ehtineet muuttaa maalle, jotta olisit voinut muuttaa takaisin kotiin. Juokse rauhassa, iso valkoinen.

2e91ba8f7618b494fcd9b521f9509d21

Manusia’s Yoska 26.4.2008–2.10.2014.

Advertisement

Miksi et voinut olla ikuinen

En ole syntymäpäiväihminen. Minulle riittää, että tiedän ainakin suunnilleen, moniko vuotias olen.

Tämä päivä on poikkeus almanakassani. Tätä päivää on iloittu jo kymmenen vuoden ajan. Tänään en iloitse. Neleh olisi täyttänyt yksitoista vuotta. Ei täyttänyt.

Neleh on mielessäni niin elävä. Muistan eleet, turkin jokaisen laineen, kaikki pienimmät yksityiskohdat. Kipeintä tekee muistaa, kuinka koiraan katsoessani Nelehin ilme muuttui välittömästi hömppähymiöksi. Tuollaisia hupsuja asioita sitä miettii, kun toista ei enää ole.

On hetkiä, jolloin yritän rapsuttaa Jenteä kuten tapasin kuoputtaa Nelehiä. Jente on sitä mieltä, että onko pakko ja että ei tarvitsisi. Neleh rakasti huomiota. Kaverikoirana se oli parhaimmillaan. Oli ihminen minkälainen tahansa Neleh painoi päänsä syliin. Neleh eli siinä hetkessä. Neleh loi välittömyyden hetken itsensä ja ihmisen välille. Miten se osasikin? Ei Jentestä ole siihen. Ei Eosta eikä missään nimessä Aiasta.

En ole päässyt vielä yhteisymmärrykseen maailmankaikkeuden kanssa siitä, miksi Neleh piti ottaa minulta pois niin traumaattisella hetkellä ja niin väkivaltaisella tavalla. Miksei Nelehin lähtö voinut olla kohtuullisempi? Miksi sen piti kärsiä niin paljon? Kapseloiduin jonkinlaiseen defenssitilaan. Suru-uutiset vyöryivät ylitseni.

Pitää saada, täytyy menettää – muuta en keksi. Nyt on loppuelämä aikaa miettiä.

En voi herätä painajaisesta mutta voin oppia elämään asian kanssa

Elämä ilman Nelehiä.

Neleh ei hypi iltaisin tasajalkaa. Neleh ei nuole lattiaa. Neleh ei tönäise kostealla kuonollaan. Neleh ei nojaile, ei laske päätään kuin halatakseen. Kukaan ei nouda sängyn alta tavaroita. Kukaan ei intoile tyhjästä.

Kaikkein raskainta on se, etten voi nuuhkia Nelehin turkin tuoksua, josta olen aina pitänyt niin kovasti. Neleh ei katsele, ei liiku. Ei ole.

Siskoni teki muistovideon:

Viikko sitten tiistaina Neleh liikkui kauniilla kevyellä ravilla. Häntä pyöri iloisesti. Terve silmä oli sirkeä. Se oli paras hetki viimeisistä. Aito Neleh.

Nelehiä valmisteltiin silmänpoistoleikkaukseen. Jokin oli pielessä. Neleh oli yskähdellyt parin viikon ajan. Keuhkoissa oli jotain, joka ei sinne kuulunut. Tutkimukset eivät valottaneet syytä. Lääkehoito. Ei vastetta. Toivo hiipui ja tukahtui. Kasvain. Viimeinen epäitsekäs palvelus ystävälle. Ikiuni. Ei kipua. Helpotus. Syyllisyys. Kiitollisuus. Suru. Kaipuu.

Neleh olisi voinut elää pidempään. Viimeiset viikot olisivat voineet olla siedettävämmät. Neleh oli aina paikalla, kun tarvitsin sitä. Minä en ollut silloin kuin olisi pitänyt olla. Myöhemmin oli liian myöhäistä. Se riipaisee. Katkeransuloiset ajatukset ovat hyödyttömiä, tiedän.

Hahmotan eletyn aikajanan. Nelehin jana on kymmenen vuoden mittainen. Se on onnellinen ja vaiherikas. Neleh eli elämänmakuisen hyvän elämän.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(c) Hanna Karjalainen

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(c) Hanna Karjalainen

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(c) Hanna Karjalainen

IMG_2714

IMG_2806

IMG_2817

IMG_2641

IMG_2986

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

(c) Senni Kauppinen

IMG_4619

IMG_3636

IMG_3639

Hurmaantunut Neleh

IMG_8199

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

IMG_5276

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

IMG_5152

IMG_6397

IMG_0761

IMG_7259_2

IMG_0613

IMG_6714

IMG_7358

Matkani peruskoulunsa päättävästä yhdeksäsluokkalaisesta tähän päivään saakka on ollut pitkä ja polveileva. Iloa ja surua, kaatumisia ja uusia yrityksiä. Neleh kulki rinnallani. Siinä se oli. Aina. Ainoana.

Nyt kokeilen haparoiden ottaa askeleeni ilman Nelehiä. Huomaan, että jää kantaa. Älä huoli, rakas Neleh, minä pärjään kyllä. Jos horjahdan, en kaadu. En enää.

Neleh oli täydellinen ensikoira. Kahden plussan hermorakenne ja kaikki muut avut tekivät Nelehistä vaivattoman lemmikin, harrastuskaverin ja ystävän kaikissa olosuhteissa. Vaikka Neleh oli vain koira, se vaikutti valintoihini häkellyttävän ratkaisevasti. Ilman Nelehiä ei olisi agilityä, ei lukuisia ystäviä, ei edes Pätkää.

Neleh oli loppuun saakka agilitykoira. 90 nollaa, 283 virallista starttia. Kuusi kertaa SM-kisoissa ja maajoukkuekarsinnoissa. Agilityssä Neleh antoi minulle enemmän kuin osasin toivoa. Neleh oli kaikissa suhteissa enemmän kuin osasin toivoa.

nelehkarsintapatynen

SM09_Lehtikangas6865

(c) Juha Lehtikangas

SM09_lehtikangas6864

(c) Juha Lehtikangas

varps609e

(c) Marja-Leena Laitinen

IMG_3471

 IMG_3483_2

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

KONICA MINOLTA DIGITAL CAMERA

agirotu05_susannakaukinen

(c) Susanna Kaukinen

IMG_0842katjaliukkonen

(c) Katja Liukkonen

hupu3essisaarela421

(c) Essi Saarela

hupu3essisaarela422

(c) Essi Saarela

Kiitos, Neleh! Kaikesta.