Eilen tuli kuluneeksi viikko polvileikkauksesta. Jalka ei ole näyttänyt suurempia tai pienempiä ihmeparantumisen merkkejä. Pidin yhden välipäivän, kun polvi suuttui kotitöistä. Muuten olen jumpannut jumppani visusti fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Jalka ei pysy suorana, patella ei tottele ja nelipäinen reisilihas on edelleen kuin juovuksissa, ei tajua mistään mitään. Mutta liikkeet sujuvat kyynelehtimättä, koska olen niin kova mimmi. Kävelyharjoituksia naapuriin ja talon taakse. Siellä koirat voi vapauttaa käskyn alta: hyppäävät ojan yli ja kirmaavat niitylle, palaavat takaisin (paitsi Jente, joka toisinaan tekee poikkeuksen sääntöön kiertämällä koko joutoalueen ja menemällä kotiin toista reittiä). Lääkäri kielsi menemästä metsään tai epätasaisille pinnoille. Itse en ottanut asiaa puheeksi.
Polvi alkoi tuntua varsin pieneltä riesalta, kun selkä ei suostunut pariin päivään olemaan kivuton missään asennossa. Silloin tämä emäntä päätti lähteä liikkeelle tykkäsi polvi tai ei. Aloitin sauvakävelystä, jota suositellaan. Sauvakävelyä se on kyynärsauvakävelykin. Eh. Selkään sattui niin paljon, että käveleminen sujui helposti. Olen venytellyt ja vanutellut, jumpannut ja jorannut Pätkän kanssa lastenlaulujen tahtiin. Auttoi.
Eilen kävin, tadadaaa, postilaatikolla ilman keppejä. Kiipesin mäen ylös ja alas ja sama takaisin. Melkein kuulin yleisön mylvivän ja osoittavan suosiotaan. En kumartanut, koska selkä.
Tänään jätin keppini portin pieleen ja vein kirjeen kirjelaatikkoon. Matka oli pitkä, kolmesataa metriä suuntaansa. Se sujui verkkaisesti ja hyvin. Irtopala alkoi vihoitella loppumatkasta, mutta ei pahasti. Aikaa kului kaikkiaan kuusitoista minuuttia. Matka keltaiselle laatikolle saa toimia kuntoni mittarina tästä eteenpäin.
Tästä se lähtee, Kesäksi Kisakuntoon! -projekti:
Jalan pitäisi nousta huomattavasti reippaammin, jotta pääsisin projektini välitavoitteeseen eli pystyisin esittämään hurtat Voittaja-näyttelyssä itsenäisyyspäivänä. Jos en pysty, ei harmita, koska Esa on luvannut esittää Aian puolestani. Se olisi näkemisenarvoinen tapaus.
Päistikkaa 