Muru selvisi sittenkin

Päistikkaa on ollut hiljaa ja tässä syy:

IMG_6287

Sennin kuva.

Murun tarina oli katketa varhain. Aian ja Lokin esikoistytär pudotti painoa yli kymmenen prosenttia ensimmäisen vuorokauden aikana. Tilannetta korjattiin äidinmaidonkorvikkeella, johon Muru kävi kiinni kuin sika limppuun. En uskonut Murun selviävän, mutta Muru oli toista mieltä. Muru ei ole missään vaiheessa näyttänyt heikolta, hitaasti kuolevalta pennulta. Se on ollut sinnikäs ja pirteä koko ajan eikä eroa muista pennuista muuten kuin kokonsa perusteella ja siksi, että on nisänimijänä surkea.

IMG_6199

Tarkkapaikka painaa männästä korviketta tippa kerrallaan vuorokauden ikäiselle Murulle.

Murun paino lähti nousemaan. Ensin ihan pikkuisen vain, sitten enemmän. Juhannus meni ja totesin, että siellä se pentulaatikossa edelleen pötkii muiden mukana. Ei auttanut muu kuin jatkaa korvikkeenvalkoisella tiellä. Siitä huolimatta, että Aia hoitaa hoivan ja puhtaanapidon, pennun syöttäminen vähintään 12 kertaa päivässä vaatii voimia ja ennen kaikkea aikaa, jota minulla ei ole. Onneksi ystävät tulevat apuun tarvittaessa. Muru ei olisi elossa ilman naapureita, jotka kävivät vuorollaan ruokkimassa Murun työpäivän aikana.

IMG_6265

Senni kuvasi.

Muru ei olisi hengissä etenkään ilman Senniä, joka otti homman haltuunsa maanantai-iltana. Sennin avulla pysyin jokseenkin järjissäni ensimmäisen viikon uudessa työpaikassa. Muru oli parhaassa mahdollisessa hoidossa, kun Senni jakoi yösyöttöjä ja otti muutenkin pääsyöttövastuun. Senni hoiti raskaimmat neljä päivää, kunnes Muru alkoi syömään pullosta. Tadaa, on monin verroin helpompaa antaa Murun hoitaa ruokailu itse:

IMG_6320

IMG_6315

Muru saavutti syntymäpainonsa viiden vuorokauden iässä. Sen jälkeen paino on noussut reilut 20 grammaa päivässä. Nisän imeminen helpottui, kun maito kolmantena päivänä alkoi nousta kunnolla, mutta ravitsemuksellinen arvo jää Murun kohdalla edelleen liian heikoksi. Muru osaa imeä tuttia, mutta ei nisää. Yritystä ei todellakaan puutu, mutta pentu on melkoinen sählä ja kunnon imuote aivan hukassa. Silti vähitellen alan uskoa, että Murusta voi kasvaa kunnon koikkerikansalainen. Jos niin käy, Murulla on monta ruokkivaa kättä kiitettävänään.

IMG_6216

Mopo (u) ja Muru, 1 vrk.

IMG_6267

Viikinki (u), Muru ja Kaisla (n), 5 vrk. Sennin kuva.

Aia ei ole ollut moksiskaan, vaikka viisi ihmistä on käynyt ruokkimassa Murua. Aia on lunki kuin mikä: hoitaa pennut huolellisesti eikä stressaa mistään. Eo karkasi pentuhuoneeseen ja sai kaikessa rauhassa tyhjentää Aian ruokakupin pentulaatikon vieressä. Aia ei ole ylipäätään huolestunut pentujensa turvallisuudesta. Ja miksi olisi, kun pennut ovat hiljaisia ja tyytyväisiä möllyköitä.

Perään muutama kännykkäräpsy menneeltä viikolta. Koitamma ottaa viralliset yksiviikkoiskuvat tänään.

IMG_6221

IMG_6214 IMG_6218 IMG_6229 IMG_6350 IMG_6331 IMG_6362 IMG_6358

Mainokset

3 thoughts on “Muru selvisi sittenkin

  1. Voi Muru! Meillä oli samantyylinen selviytyimstarina v. 2007 kun meidän koikkerineiti koitiutui 🙂 Suukkoja murulle ja muille palluroille ❤

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s