Sytytän syysiltaan kolme kynttilää – yhden Oprille, yhden Nelehille, yhden Quitalle

Juoksija. Ei Quitaa voi kuvailla muilla sanoilla.

Quita oli ensimmäinen kosketukseni kooikerhondjen ainutlaatuiseen mielenmaisemaan. Valkoinen pallero lensi Hollannista Esan hartaasti odottamaksi Oprin pikkusiskoksi. Quita on koira, jolta opin, etten tajua koirista mitään.

Quita olisi aivan hyvin voinut elää laumassamme, hihnassa, Helsingissä. Joskus koiranomistajan on kuitenkin syytä asettaa koiran etu omansa edelle. Maksniemessä Quita sai olla koira ja juosta niin paljon kuin halusi. Quita on juossut, juossut ja juossut kolmen vuoden ajan.

Tänäänkin Quita juoksi. Tänään Nelehin kuolemasta tuli kuluneeksi tasan vuosi. Tänään Quitalla ja autolla oli yhteinen leikkauspiste. Molempien nopeus oli suuri.

Emme ehtineet muuttaa maalle, jotta olisit voinut muuttaa takaisin kotiin. Juokse rauhassa, iso valkoinen.

2e91ba8f7618b494fcd9b521f9509d21

Manusia’s Yoska 26.4.2008–2.10.2014.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s